Epävirallista rallya

Manssien (tai ainakin Jedin) monipuolisuutta ei voi kyllä tarpeeks hehkuttaa. Tänäänkin sain sen todistaa! Vihdoinkin lähellä järkättiin epäviralliset rallytokot ja ilmotin meidät mölliluokkaan.

Illaksi oli luvattu sadetta, mutta päätin jo aamulla, että mehän lähdetään tuli sieltä taivaalta mitä tahansa. Muutenkin oli todella hyvä fiilis koko ajan, mikä tarttui varmasti koiraankin, koska Jedillä oli ihan super meininki koko radan. Mölleissä saa palkata ja niin teinkin muutamassa kohdassa. En usko, että meillä on vielä rahkeita lähteä virallisiin ja suorittaa koko rata ilman palkkaa. Kunhan vain saisi enemmän näitä kisanomaisia treenejä alle..

Poikkean taas hieman taaksepäin, koska käytiin Tamskin rallytokon kisanomaisissa hallilla ja ne meni jotenki penkin alle. Videolta rata näyttää ihan siistiltä, mutta oma fiilis jäi oudoksi. Kaikki tapahtui niin nopeasti, en kerennyt virittämään Jediä ja sillä olikin turhan paljon kengurubensaa suonissa. Loppuradasta se ei kuunnellut ollenkaan vaan sähläsi ihan omiaan. Tähän päiväiseen verrattuna ihan eri vireellä mentiin!

Jedille sopii selkeästi se, että pidän sen autossa mahdollisimman pitkään ja otan sen hommiin vähän ennen omaa vuoroa niin, että teen sen kanssa koko ajan jotain. Yksinkertasia juttuja, mutta kontakti säilyy koko ajan ja häntä pysyy liikkeessä. 

Näin jälkeenpäin harmittaa ihan pikkusen kun Jedi nousi istumaan kyltillä "Maahan, kierrä koira" enkä uusinut sitä, joten saatiin -10 pistettä. Pisteitä yhteensä 87 eli ilman tota istumaan nousua oltaisiin saatu 97 pistettä. Tyytyväinen olen näihinkin pisteisiin :)

Meillä oli kyllä niin kivaa. Puoliskokin sanoi, että Jedihän on hyvä vähän joka asiassa, mitä ollaan tehty. Tai oikeastaan tosi hyvä.. ja tottahan se on! Mukavahan se on harrastaa kun koira tykkää tehdä kaikenlaisia asioita yhdessä. Super monitoimi Jedi <3

Äiti oli ottamassa videooki meistä. Harmi kun se teki siitä noin pienen kun puhelimella videoi. Laittakaa isommaksi, jos se vähän auttais näkee enemmän kun yhden mustan möykyn.. 

Plussat:

- Maahan menot

- Seuruu parempa, mitä odotin (pujottelu ym.)

- Eteen tulot ja peruuttaminen

- Fiilis!

- Häiriöt ei haitannut = keskittyminen

Miinukset:

- Hihna kiristyy välillä liikaa tai siihen rajamaille

- Kontakti tippuu välillä

- Maassa ei malttanut olla, iso miinus etten korjannu

sä katot mua silleen ku mä katon sua

Täällä ollaan, moi vaan!

Päätin pistää elämän risaseks ja lähtee ajaa epiksiä kohti tänä aamuna. Jännitys täytti koko auton ja jouduin pakottaa itteni syömään aamulla. Haloo, epikset? Miksi moinen jännitys? Eihän sitä tietenkään itelleen mitään voi, mutta kyllä helpotti kummasti kun päästiin paikan päälle.

Suurimmat jännitykset oli tietysti se, että pysyykö Jedi lähdössä ja lähteekö se rallattelee muiden koirien luokse. Onneksi halliin oli laitettu pientä aidan pätkää, ettei tarvinnu ihan sylikkäin olla toisten koirakoiden kanssa. Otin sen taktiikan, että mentiin pihalta suoraan lähtöön eikä hengailtu hallissa ollenkaan.

Juostiin pari kertaa putkiluokka, koska mihinkään muuhun ei tällä hetkellä rahkeet riitä. Voisin tehdä ihan oman postauksen siitä, mikä tällä hetkellä mättää ja lujaa. Rata oli oikein mukava ja sai päästellä menee. Ite tein ensimmäisellä kerralla tyhmiä mokia, koska hukkasin koiran näkökentästä ja se suhahti parin esteen ohi. Ensimmäisellä kierroksella Jedi myös hukku reitiltä hetkeksi, mutta palasi nopeesti hommiin. Toisella kierroksella osasin korjata omat virheet, mutta viimesellä esteellä tuli helpotuksen huokaus liian aikasin ja siitä kielto. Jedi taisi yhdessä putkessa myös kaatua kun sain hetken sitä odotella..

Yhteenveto:
+ Jedi pysyi lähdössä kaikesta häiriöstä huolimatta
+ tehtiin koko ajan yhdessä
+ vauhti oli hyvä
+ toisella kierroksella osasin korjata omat virheet
+ rentous, rauhallisuus
+ Jedi ihan ite <3
- Omat huolimattomuusvirheet

Kannatti siis lähteä. Eihän sitä opi, jos ei yritä :) Oon taas niin tyytyväinen Jediin! Se oli tosi lungisti koko ajan eikä  muut koirat haitannu missään vaiheessa. Siitä on tullut niin mukava kaveri ihan kaikkeen <3

Kuulumisia ja epiksiä

Hellurei pakkasten keskeltä! Vihdoinkin tännekin saapui talvi ja mä niiin tykkään pakkasista. Ihan sama vaikka auto ei ihan aina käynnisty ensimmäisellä starttauksella, nenä ja sormet jäätyy saman tien kun ovest astut pihalle  ja koiralle tarvii laittaa paksummin vaatetta päälle. Ehkä tykkään kiduttaa itteeni, mutta mä vaan tykkään pakkasista.

Meidän päivät on yhtä tassujen huoltoa. Jedi pääsi myös nykertämään haavoja isommaksi, joten otettiin sitten vähän takapakkia.. Onneksi nyt ollaan saatu kehiteltyä aika hyvät patentit, että sukat pysyy sisällä jalassa. Löydettiin myös hyvät fleecetossut pihalle, joten pystytään käymään jo vähän pidempiä lenkkejä. Viime viikon Jedi nukkui kokonaan ja se tuntu masentuneelta.. Olihan ne tassut varmaan kipeetkin, mutta terrin sitkeydellä se pihallakin käveli ihan normaalisti. Viikonloppuna kun satoi lumi maahan niin saatiin Jediinkin eloa. Nyt se jo sisälläkin haluaa leikkiä ja liikkuu normaalisti.

Uusivuosi me vietettiin kotona, koska itsehän olin sitten kuumeessa.. Nyt kun vuodenvaihteessa on ollut näinkin paljon harmia, niin ehkä meidän tuleva vuosi tulee olemaan onnea täynnä!

Meillä täyttyi vielä yksi viime vuoden tavoite ihan viime metreillä! Uskalsin lähteä joulun jälkeen epiksiin ja oon vaan niin ilonen, että uskalsin lähteä. Vielä aamullakin epäröin lähteä, mutta onneksi sain itseäni niskasta kiinni ja kaverin mukaan, joka ei myöskään ollut ensin lähdössä, koska halusi nukkua pitkään. Suuremmat voimat olivat siis pelissä, koska ne ei antanutkaan kaverin nukkua pitkään.

Mua kyllä jännitti, mutta yllättävän vähän. Jännitystä helpotti etenkin se, että kisaradan aidat oli hyvät.. Saatiin Jedin kanssa keskittyä siis itse asiaan eikä suureen häiriöön. Häiriötä toki oli reippaasti, mutta umpinaiset aidat helpotti. Jedillähän oli agitaukoa sen kuukauden verran, mutta uskalsin lähteä radalle, koska ollaan kuitenkin liikuttu koko ajan tavalliseen tapaan. Kunto siis ei ainakaan ollut laskenut.

Rata oli tosi kiva näin ensikertalaiselle. Harmittaa vaan kun en tehnyt takaaleikkausta 11. hypylle vaan yritin persjättöö putkelle. Ensimmäisellä kerrallahan mentiin ihan yhteen ja toisella kerralla melkein, jolloin yritin seivata sen takaaleikkauksella. Olisin nyt vaan uskonu, että mun jalat ei mee yhtä reippaasti kun Jedin, joka tulee suorasta putkesta.. Muuten meni niinkuin suunnittelin! Videotakin sain, mutta tyhmänä otin ne puhelimeen, joten ne ei ole vieläkään latautunut Youtubeen..

Jedillä oli tosi hyvä draivi päällä koko ajan. Toki piti joillekin koirille vähän ilmoittaa olemasta olosta, jos ne sattu tulee liian lähelle tai juoksi liian vauhdikkaasti lelun perään. Omaa vuoroa odotellessa tehtiin tokoliikkeitä ja lähinnä vain yritettiin saada hyvä mielentila. Jedi teki töitä tosi innoissaan eikä nenä laskenut maahan kertaakaan. Olin jo siitä niin hyvillä fiiliksillä, että luotin meidän osaamiseen myös radalla. Tauko oli selkeesti tehnyt hyvää, koska vauhti oli jotain päätä huimaavaa eikä radallakaan häiriöt haitannut. Lähdöt onnistui ja sain koiran jopa hallintaan radan jälkeenkin.

Muistan vieläkin kun kesken ratojen mietin, että hitto tää on siistiä! Ja niin se todellakin oli :) Nosti luottamusta ihan sikana. Tästä onkin hyvä jatkaa kunhan saadaan ensin tassut kuntoon.