sä katot mua silleen ku mä katon sua

Täällä ollaan, moi vaan!

Päätin pistää elämän risaseks ja lähtee ajaa epiksiä kohti tänä aamuna. Jännitys täytti koko auton ja jouduin pakottaa itteni syömään aamulla. Haloo, epikset? Miksi moinen jännitys? Eihän sitä tietenkään itelleen mitään voi, mutta kyllä helpotti kummasti kun päästiin paikan päälle.

Suurimmat jännitykset oli tietysti se, että pysyykö Jedi lähdössä ja lähteekö se rallattelee muiden koirien luokse. Onneksi halliin oli laitettu pientä aidan pätkää, ettei tarvinnu ihan sylikkäin olla toisten koirakoiden kanssa. Otin sen taktiikan, että mentiin pihalta suoraan lähtöön eikä hengailtu hallissa ollenkaan.

Juostiin pari kertaa putkiluokka, koska mihinkään muuhun ei tällä hetkellä rahkeet riitä. Voisin tehdä ihan oman postauksen siitä, mikä tällä hetkellä mättää ja lujaa. Rata oli oikein mukava ja sai päästellä menee. Ite tein ensimmäisellä kerralla tyhmiä mokia, koska hukkasin koiran näkökentästä ja se suhahti parin esteen ohi. Ensimmäisellä kierroksella Jedi myös hukku reitiltä hetkeksi, mutta palasi nopeesti hommiin. Toisella kierroksella osasin korjata omat virheet, mutta viimesellä esteellä tuli helpotuksen huokaus liian aikasin ja siitä kielto. Jedi taisi yhdessä putkessa myös kaatua kun sain hetken sitä odotella..

Yhteenveto:
+ Jedi pysyi lähdössä kaikesta häiriöstä huolimatta
+ tehtiin koko ajan yhdessä
+ vauhti oli hyvä
+ toisella kierroksella osasin korjata omat virheet
+ rentous, rauhallisuus
+ Jedi ihan ite <3
- Omat huolimattomuusvirheet

Kannatti siis lähteä. Eihän sitä opi, jos ei yritä :) Oon taas niin tyytyväinen Jediin! Se oli tosi lungisti koko ajan eikä  muut koirat haitannu missään vaiheessa. Siitä on tullut niin mukava kaveri ihan kaikkeen <3