Herätettiin hallilla eilen hilpeyttä, kun mulla oli mukana vähä erikoisempi parivaljakko, Taisto&Torsti. Ilmotin meidät harjoituskoirakoiksi arkitottelevaisuustunnille. Torstin kanssa ihan sen takia, että saatais enemmän kokemuksia yhdessä ja Taiston kanssa haaveilen jonain päivänä agilityuraa. Onni on kaveri, jolta löytyy koiria joka lähtöön! Torstilla ja Taistollahan on vielä kaksi "veljeä"..
Huumorillahan koko hommaan lähdin, koska nää koirat ei ole tehnyt oikeastaan koskaan minkäänlaisia tottelevaisuusjuttuja. Kunnon maalaisia ovat poijjaat. Sain kuitenkin iloisesti yllättyä, kuinka fiksuja molemmat olikaan! Torstilla on ollut pahoja kasvukipuja ja se ottikin lungisti aina kun pystyi, mutta miten se hokaskaan asioita. Paljohan sitä saa houkutella, koska mastiffit ei ole niitä kaikista miellyttämisenhaluisempia..
Me tehtiin monenlaisia asioita, mutta suurimpia yllätyksiä oli luoksetulo sekä nenäkosketus. Luoksetulo ei ollut vauhdilla pilattu, mutta ainakin Torsti lönkötteli suoraan mun luokse! Kun saatiin nenäkosketus tehtävä, niin vähän siinä koirien omistajan kanssa naureskeltiin. Pian loksahti leuka lattiaan, koska Torsti ymmärsi sen heti. Plussaa oli tietenkin se kun sai maata pitkin pituuttaan. Tehtiin minuutin aikana kymmenen kosketusta ja olin kyllä niin ylpeä pikku jättipennestä.
Tiesin, että Taiston kanssa tulee hauskaa. Se on aina niin iloinen, että hymy ei sen kanssa kyllä hyydy. Taiston taitoihin kuuluu oman nimen tunnistus sekä istuminen ja ikää on puolitoista vuotta. Niistä on mun mielestä hyvä lähtee! Pikku häntä huiskuttaen tehtiin seuruuta, luoksetuloa, istumista, kontaktia.. Taisto ei ole ikinä nähnyt vieraita koiria moisessa tilassa, koska se on tottunut olemaan niin paljon vapaana esim, tallilla. Muut ei aiheuttanut minkäänlaista häiriötä ja Taistohan otti kontaktia tosi hienosti.
Niin ne koirat vaan osaa yllättää! Mulla oli ainakin ihan huippua näitten kahden kanssa, koska ne on niin erilaisia koiria verrattuna Jediin. Itsekin oppii paljon uutta kun saa touhuta erilaisten rekkujen kanssa. Molemmat opiskelijat oli ihan poikki, mutta viimeiseen asti yrittivät. Kyllä saa näistä olla ylpeitä kun tietää lähtökohdat :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti