Nyt kun ollaan jo muutama tunti oltu kotona selviämässä reissusta niin jaksaa palata blogin pariin. Tosin Jedi jatkaa vieläkin unia, mutta en yhtään ihmettele, tuli matkaa kuitenkin 26 km yhteensä kahdelle päivälle. Lähdettiin eilen siis Seitsemisiin patikoimaan, kun ei meidän karhunkierros tänä vuonna onnistukaan. Mikä on kyllä hyvä juttu, koska tämä reissu todisti sen, että kuntoa kasvattamaan hophop!
Auto jätettiin parkkiin Koveroon ja ensimmäisenä päivänä mentiin 17 km. Yöpyminen tapahtui Liesijärven laavulla. Ajateltiin, että saadaan olla varmaan aika rauhassa, mutta mitä vielä! Paikalla oli kymmenkunta ihmistä ja kolme muutakin koiraa. Pienen vinkumisen jälkeen Jedi päätti, että nuotion lämmössä on paljon kivempi pötköttää kun kitistä koirien perään. Maasto oli vaihtelevaa. Välillä oli tosi jyrkkää mäkeä alas sekä ylös, pitkospuita, siltoja, juurakkoisia polkuja, hiekkatietä.. Ei kuitenkaan mitään ylitsepääsemättömän vaikea reitti, vaikkakin raskas. Taidettiin kävellä joku viisi tuntia? Taukoja pidettiin tietenkin useampi, että saatiin tankattua nestettä. Ensimmäisillä pysähdyksillä Jedi ei meinannu millään juoda, mutta kumma kyllä alkoi kelpaamaan, mitä pidemmälle päästiin.
Jedi oli tällä reissulla myös ensimmäistä kertaa teltassa yötä. Oltiin varauduttu fleecehaalarilla, mutta päädyttiin lopuksi siihen ratkasuun, että ei laitettu ollenkaan vaatetta(Jedille siis..). Yönsä Jedi nukkui missäs muuallakaan kuin meidän makuupusseissa. Oli kyllä ihana lämpöpatteri <3 Ite heräilin yöllä erilaisiin ääniin, kuten joutsenten ja sorsien ääntelyyn sekä ulvomiseen, mutta Jedi kuorsas koko yön. Semmonen vahti meillä! Oli kyllä kiva huomata, että eipä tuommoinenkaan nukkumisjärjestely aiheuttanut ressiä, kunhan sai olla kainalossa.
Toisen päivän aamuna herättiin hyvissä ajoin ja rauhassa kerättiin kamat kasaan. Enään ei ollut paljoa jäljellä ja tämä pätkä oli itseasiassa paljon mielenkiintoisempi kuin ensimmäinen. Maisemat oli paljon vaihtelevempia: siltoja, jokia, koskia, "nähtävyyksiä".. Kuljettiin reittiä siis "väärään" suuntaan, jos joku haluaa, vaikka kartasta katsoa reittiä. Hyvin jaksoi Jedikin vielä mennä, vaikka ehkä vähän vauhti oli hidastunut. Jouduttiin myös kesken matkan vaihtamaan valjaita, koska vetovaljaat oli hiertänyt kainaloa sen verran, että taisi tuntia ikävältä.
En jaksanut ihan hirveesti ressata ruuasta vain yhden päivän takia. Mukana oli erilaisia nameja, joita Jedi sai sitten pitkin matkaa. Leiripaikassa tarjoiltiin jauhelihaa kahteen kertaan illalla sekä vielä aamulla. Ensimmäinen jauheliha-annos meni hyvin alas, mutta kaksi seuraavaa sai osakseen nenän nyrpistystä. Oli se jauhis jo kyllä sen verran muhinu repussa, että ei varmaan ollu kaikista parhaimman makusta. Pidemmälle matkalle suosittelen kyllä mieluummin kuivalihaa tai sitten pitäisi ottaa vielä jäinen liha mukaan.
Jedillä ei ollut mukana kuin kahdet eri valjaat, liina, flexi, sadevaatteet sekä fleecehaalari. Sitten tietysti ne ruuat ja juomakippo. Mitään erillistä makuualustaa ei otettu, koska todettiin se jo ennen lähtöä turhaksi. Ensimmäisenä päivänä Jedillä oli vetovaljaat+liina. Välillä pidettiin liinaa kädessä ja välillä se vain raahautui maassa. Irti tuolla ei tosiaan uskalla pitää, koska ihmisiä liikkuu kuitenkin paljon niin kävellen kuin pyöräillen ja kansallispuisto on kuitenkin tarkoitettu luonnoneläimille eikä koirien mellastuspaikaksi. Toiset valjaat oli kyllä hyvät olla mukana, koska osasin vähän odottaa, että vetovaljaat voisi hiertää ja sai sitten vaihdettua ihan eri malliset päälle. Toisenä päivänä vaihdettiin Jedi flexiin kun vauhti hidastu sen verran, liina kuitenkin painaa jonkun verran siellä perässä. Sadetakki oli käytössä illalla ja muuten mentiin nakuna.
Jonkun verran Jedille tuotti ongelmia (tai lähinnä jännitystä) sillat sekä pitkospuut. Joko se keksi vaihtoehtoisen reitin tai tuli perässä kun ei ollut muuta vaihtoehtoa. Täytyy kuitenkin sanoa, että hyvin vaivaton matkakaveri Jedi on. Manssista on moneen! Olen kyllä aika ylpeä siitä, miten hyvin se pärjäsi koko reissun. Luottavaisin mielin meni sinne minne me suunta näytettiin ja oli kyllä ihan parasta seuraa (tuon puoliskon lisäksi tietty..). Lähdetään ehdottomasti toisenkin kerran!
Toivottavasti sain muihinkin pienen patikointi-innostuksen tarttumaan. Laitan vielä tähän listan, mitä kannattaa muistaa ottaa mukaan koiralle lyhyelle patikointireissulle:
- hihna, parit erilaiset valjaat/pannat
- vaatetta, jos tarvitsee esim. yöllä tai sateen sattuessa
- makuualusta
- ruokaa/vettä, juomakippo
- ensiaputarvikkeet, punkkipihdit, tassurasva
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti