Tultiin viikko sitten perjantaina koirapuistosta ja ennen sitä Jedi oli ollut ihan normaali itsensä. Ensin huomasin, että Jediltä tulee pissaa sen kävellessä. Ei paljoa, mutta selkeesti se oli pissaa. Koko koira käveli selkä kyyryssä, sai "kohtauksia", joissa alkoi puremaan sekä nuolemaan vasemman puolen etu- sekä takatassuja. Koska se ei helpottanut oloa, niin itkuhan siinä tuli. Koiralla meinaan. Koska mitään kipua se ei osoittanut mun tunnustellessa, arvasin vaivan tulevan eturauhasista.
Onneksi meidän ihana vakkari eläinlääkäriasema on normaalisti auki myös lauantaisin niin saatiin sinne aika heti aamuksi. Itsehän jouduin lähtemään sinne Eläköön koirat -tapahtumaan, mutta kirjoitin miehelle hyvän mittaisen lapun oireista ym. ettei vaan mikään unohdu :D Hyvin se oli myös saanut otettua pissanäytteen, aika kepo!
Tutkimuksissa todettiin eturauhastulehdus ja lääkkeeksi sai hormonipiikin ja antibioottikuurin. Parin viikon päästä tutkitaan vielä uudestaan pissanäyte, että varmasti on lääkkeet tehonnut.
Ilmeisesti eturauhastulehdus ei ole kovin yleinen näin nuorella uroksella, mutta koska se on meidän Henttumaakari, niin tottakai saatiin tällanenkin riesa.. Kaikki sormet ja varpaat ristiin, että hoituu yhdellä kerralla kuntoon.
Viikonloppu ja alkuviikko otettiin ihan rauhallisesti, mutta ollaan kyllä eletty suht normaalia arkea. Käytiin agissa, viehetreenissä ja koirapuistoilemassa. Tosin näiden välissä Jedi on saanut kyllä nukkua ja levätä piplua kuntoon.
Oon kyllä yllättynyt siitä, miten tuo hormonipiikki on vaikuttanut tuohon koiraan. Heti kun pääkoppa ei käy hormonien takia ylikierroksilla, niin Jedistä on paljastunut erittäin helppo koira. Antibiootitkin varmasti väsyttää, mutta selkeästi rennompi kaveri on ollut. Me ollaan tehty onnistuneita ohituksia kymmeniä ja keskittyminen on ollut aivan uudenlaista. En osannut kuvitellakaan, että yksi piikki voisi noin vaikuttaa. Hyvänä esimerkkinä viime torstai kun oltiin kaupungissa ja mentiin hyvin kapeaa kävelytietä pitkin. Kulman takaa tulee vinttikoira enkä kerkeä kun vaihtaa Jedin toiselle puolelle ja toivomaan parasta, koska toisessa kädessä oli muovikassi. Jedi ei inahdakkaan vaan ottaa kontaktin pyynnöstä ja jatkaa rennosti matkaa, vaikka vieras koira ohittaa kahden metrin päästä. Olin ihan oikeasti puulla päähän lyöty! Lauantaina Jedi vieraili myös mätsäreissä, joidenka järjestämisessä autoin ja yleensähän noin monta vierasta koiraa saa kierrokset korkeelle. Joo, ei mitään.. Vein Jedin ihan tahalleen kaiken hälinän keskelle. Ei mitään! Innokkaana vaan heilutti häntää ja halus kiivetä syliin..
Katotaan sitten kuukauden päästä tuleeko vanha Jedi takaisin :D Harmittaa vähäsen kun tässä lähellä olisi lauantaina ollut näyttelyt, mutta kun koira on aika doupattu niin jätetään nyt välistä. Kyllähän noita kerkee kiertää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti