Poika sairastaa

Tylsää. Jedillä on jo jonkun aikaa ollu maha löysällä ja sateenkaaren väreillä. Eilen kuitenkin tuli lisäksi kunnon limaköntti+verta, joten lääkäriin käy tiemme huomenna. Yhtään en tiedä mistä moinen voisi johtua, mutta verestä päätellen paksusuolessa on tulehdus tai haava. Tai molemmat.

Tästä tietenkin on seurannut itelle huonot fiilikset, vaikka koira nyt muuten on oma itsensä. Yöunia en sentään ole menettänyt, mutta eilen ainakin oli huono päivä. Vielä kun toinen ei osaa kertoa sattuuko vai mistä kaikki oikein johtuu. Se noissa eläimissä on kyllä huono piirre, kun ne ei puhua pukahda.. Huomenna se tietysti (toivottavasti) selviää, mutta silti sitä aina alkaa ajattelemaan, mitä itse on mennyt tekemään väärin. Eläinraukat kun joutuvat olemaan niin riippuvaisia meidän päätöksistä ja valinnoista.

Vaikka kuinka tekis parhaansa, niin se ei kuitenkaan aina riitä. Terveyteen kun liittyy niin paljon muutakin kun se, mitä ihminen koiran hyväksi (tai pahaksi) tekee. Näillä ihmisen valinnoilla nyt tarkotan liikuntaa, ruokaa, hoitoa.. Muu sitten riippuukin tuurista ja yksinkertaisesti sattumasta.

Terve koira on tietenkin niin laaja käsite, että tarkoittaa kaikille hieman eri asiaa. Itselleni se tarkoittaa sitä, että koira voi sisäisesti sekä ulkoisesti hyvin, elää koiramaista elämää ilman kipuja, on iloinen, energinen, ystävällinen.. Näissäkin on tietenkin poikkeuksia. Esim. kaikki koirat eivät välttämättä ole ystävällisiä vieraita ihmisiä kohtaan, vaikka muuten ovatkin terveitä. You know what I mean.

Se on jännä asia miten jotkut säästyvät eläinlääkärikäynneistä lemmikkiensä kanssa, kun toiset taas saavat ne "sairaat" yksilöt, joilla on koko ajan jotain teki sitten mitä tahansa. Mutta niinhän se on ihmisilläkin. Joillekin sattuu kaiken maailman tapaturmat ja sairaudet, kun toiset elää elämänsä ilman minkäänlaisia haavereita. Kukalie senkin määrää?

Mä taidan olla jotenkin väliinputoaja, kun aina on ollu niitäkin eläimiä, joiden kanssa lääkärissä on käyty kerran tai kaksi, mutta kenelläkään ei vielä ole ollut mitään suurempaa. Tietysti noi pikkueläimet, marsut siis, ei kestä niin helposti sairauksia, mutta useimmiten ne on ollut vanhuuden/perintötekijöiden tuomaa. Sitä en kyllä ole koskaan ymmärtänyt, ettei eläintä voi viedä lääkäriin, jos ei ole rahaa tai jokin muu estävä tekijä. Itse ainakin haluan varmistaa, ettei rakkalla lemmikillä ole mitään vakavampaa, kun ne ei niitä tosiaan kerro. Ihan niinkun noiden Jedin silmiäkin on käyty useempaan kertaan näyttämässä, vaikka se nyt olisikin nuoresta iästä johtuvaa. Silmät kuitenkin on niin arka paikka.

Tulipa syvällistä. Ja olisin voinut, vaikka kuinka jatkaa, mutta olis lähteny vähän käsistä :D Terveestä eläimestäkin kun pystyisi kirjoittamaan, vaikka kuinka paljon.

Tähän meidän kylälle on tullut uusi eläinlääkäriasema, jonka lääkärit ainakin vaikuttaa tosi päteviltä. Soitin sinne ja kun kerroin, että Jedi on raakaruualla niin selvästi kuulosti siltä, että ainakaan tämä elli ei kannata moista. Kierrellen vihjaisikin, että jos kotona haluan ensin alkaa hoitamaan niin pitäisi raaka jättää pois. Yksi perustelu oli hygieeniasyyt. Voi olla, että huomenna tulee mielenkiintoinen ellikäynti :D