Jedi nauttii auringosta väkisin silmät kiinni, vaikka tuuli oli ihan heleskutin kylmä..
Viikonloppu oltiin tosiaan näyttelyissä Helsingissä ja niistä kerronkin sitten vähän myöhemmin, kun saan kuvia :) Oma hovikuvaaja kun jäi kotiin taloa polttamaan (vapaapalokuntalainen, älkää peljästykö), niin olen muiden varassa. Outoa :D Sitten maanantaina olikin tokoilua luvassa, josta tarkemmin alempana.
Myöskin surullisia juttuja on käynyt kun eilen huomasin Mono marsun olevan kipeä. Siitä sitten kiireen vilkkaa lääkäriin ja hampaiden raspaukseen. Pikkuisella oli isot piikkirykelmät alahampaissa, joten ei ihmekkään kun toinen oli vaisuna. Nyt jo onneksi näyttää paremmalta sen meno :)
Olen nyt tosiaan ollut töissä päivät ja sen kyllä huomaa Jedistä.. Aikamoinen virtapakkaus on odottamassa kun kotio tulee. Se on tottunut kyllä olemaan yksin, mutta nyt kun ikää on tullut enemmän niin aktiviteettiä pitäisi myös olla tuplasti. Se ei vaan illan aikana aina onnistu. Pikkuisen on siis hermoja käräytelty itse kukin, kun Jedi keksii kaikkea "kivaa" tekemistä. Onneksi se ei sentään mitään tuhoa. Enemmänkin vain huomion hakemista kaikella kielletyllä tekemisellä. Korjaamme tämän yliaktiivisuuden pääsiäisen aikana ;)
Mutta niin siihen tokoiluun! Tällä kertaa ei oikein oltu iskussa. Jedin huomio oli jossain ihan muussa kun mussa ja en itekkään jaksanu olla niin innostava kuin olis pitänyt. Lelut ei kiinnostanu, namit jotenki.. Nyt kun on ollu useemman eri ohjaajan tunnilla niin huomaa kuinka sekin vaikuttaa. Toiset on eloisia ja toiset sitten enemmän totisia. Mulle ei sovi totiset ja semmoset, jotka ei halua heittäytyä. Tuntuu hölmöltä ruveta ite heiluu ja riehuu koiran kanssa, kun "kannustetaan" muuhun. Tottakai pitäisi tehdä niin kuin koiralle on parhaaksi, mutta se on hankalaa.. Tsemppiä tähänkin lisää.
Kääntyminen oikealle/vasemmalle: En ensin älynny koko tehtävää ja en saanu sisäistettyä sitä, joten meni miten meni. Seuraamista olis pitäny ottaa pari askelta jonka jälkeen käännös, mutta eihän ton yhen keskittyminen riittäny. Helpotin ja tein kääntymisiä ihan vaan paikallaan. Ne meni ihan ok.
Seis: Tää oli Jedinkin mielestä hauskaa kun sai hakea heitettyjä nameja! Onnistu yllättävän hyvin, vaikka kesti taas hetken, että ite ymmärsin mitä piti tehdä :D Tästä tuli myös meidän kotiläksy ja ehdinkin vähän tekemään sitä kotona. Mun täytyy vaan ite muistaa olla nopeempi heittokäden kanssa, ettei se jää "tarjoamaan" namia. Hankala kun on niin monta liikkuvaa osaa :D
Luoksepäästävyys: Aina vaan menee paremmin! Nyt ei tullu kovin suurta hepulia ja sain pojan aika nopeesti kuulolle.
Joko mun muisti on tosi huono tai sitten me ei vaan tehty muuta.. :D Tauoilla vaan oltiin. Jotenki oli semmonen olo, ettei nyt ollut hyvä treenimoodi päällä kummallakaan. Aina ei voi mennä täydellisesti :) Ohjaaja sano, että mun pitäis seuraamisessa ottaa namikäsi ylemmäs, jolloin ton yhen usko loppu totaalisesti, ettei sitä namia koskaan tule.. Tätäkin siis pitää harjotella kotona ensin. Se on kyllä totta, että jään liikaa hinkuttaa sen namin kanssa ja avustamaan, että varmasti tulee oikein.
Ensi kerralla ollaan taas iskussa ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti